maanantai 26. marraskuuta 2012

I did it!

Opinnot alkavat olla nyt paketissa, 
sillä viime viikolla oli opinnäytetyön esitys ja kypsyysnäyte.
Olen nyt siis virallisesti kypsä..
Olo on kyllä aika mahtava,
sillä kaikki nämä vuodet on harmittanut
opintojen kesken jääminen,
varsinkin kun olin viittä vaille valmis.
Nyt suunnitelmissa onkin jatkaa opintoja
ylemmässä ammattikorkeassa
parin vuoden sisään.
Nyt onkin takki tyhjänä tai ainakin sellainen olo.
Työhönpaluu siintää edessä, mutta mikä on osoite,
ratkeaa varmasti tämän tai ensi viikon aikana.
Nyt olisi mahtavaa lähteä muille maille vierahille
lataamaan akkuja viikoksi tai pariksi.
Ei taida kuitenkaan
perhesyistä onnistua.

Haaveilla kuitenkin voi ja
listalla olisivat seuraavat kohteet:

 
1. New York, New York
(ei varmasti tarvitse perustella)
2. Tokio
3. Pariisi tai Lontoo




Olisi ihana sukeltaa suurkaupungin vilinään,
istuskella kahviloissa ja nauttia pitkiä illallisia ravintoloissa.
Shoppailla ja vaan ihmetellä ihmisvilinää.
Käydä museoissa, konserteissa, taidegallerioissa..
Matkaseurana oma mies tai hyvä ystävä <3

No, ehkä vielä joskus..

Keep dreaming,

Omenankukka

perjantai 16. marraskuuta 2012

Perjantaisiivous

Ihana auringonvalo aamulla paljasti, 
pölykoiria oli taas nurkat täynnä..
Perheessä, jossa on kaksi lasta ja koira, 
siivoamista riittää. Varsinkin näillä kurakeleillä..


Imurointi kunnon koneella on mun mielestä ihan hauskaa
ja mikään ei ole niin ihanaa kuin viileänraikkaat, puhtaat lakanat.
Nämä Gant Homen lakanat kelpaisivat kyllä mullekin!
Keittiön puunaamisen jätän ihan mieluusti miehelle,
jolta se sujuu vuosien ammattitaidolla ;o)
Pölyjen pyyhkiminen ei myös kuulu mun lempijuttuihin,
vaikka tykkäänkin siististä kodista.
Paljon mieluummin käytän aikaa kodin somistamiseen
ja kohta saakin kaivaa joulukoristeet esille. 
Olen suuri joulun ystävä ja mulle
joulun tunnelma syntyy musiikista, kynttilöistä, 
puhtaasta kodista ja mausteisista tuoksuista:
kaneli, neilikka, inkivääri, mandariini, glögi-mausteet..

Jännä juttu muuten on,
kun puhallan kynttilän sammuksiin,
tuo se tuoksu aina vahvasti joulun mieleen.

Tänä viikonloppuna pääsen vuoden
toiseksi odotetuimpiin bileisiin eli
hyvän kaveriporukan pikkujouluihin. 
Iltaan kuuluu hyvää ruokaa ja juomaa, 
mahtavaa seuraa, parhaan pikkujoululahjan valinta
sekä laulua ja tanssia. Tänä vuonna Kaija Koon tahdissa.
Ne vuoden odotetuimmat bileet on 
saman kaveriporukan rapujuhlat.
Koen olevani tosi onnekas,
kun saan olla osana tätä huikeaa porukkaa!

Näihin kuviin ja tunnelmiin,

Omenankukka

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Kirjoja, kirjoja, kirjoja

Nyt kun opinnot alkavat olla paketissa, 
voin taas antautua viihdekirjojen ja erityisesti dekkarien pariin.
Lempikirjailijoitani ovat olleet muun muassa.
Åsa Larsson, Anne Holt, Liza Marklund, Stieg Larsson, Jens Lapidus 
ja nyt uusimpana Lars Kepler, 
jonka hahmosta Joona Linna tykkään aivan erityisesti.
Seuraavana lukulistalla onkin tämä teos:


Takuuvarmaa jännitystä luvassa. Ainoa ongelma on, 
kun aloitan lukemisen, en millään malttaisi lopettaa 
ja siinä saattaa helposti vierähtää useampikin tunti..

Meidän lapset tykkäävät myös kirjoista ja 
vähintään kerran viikossa pyritään käymään kirjastossa. 
Lasten suosiossa ovat erityisesti Tatu ja Patu-kirjat, Koiramäen tarinat 
ja tämä iki-ihana klassikko, jota minullekin luettiin pienenä:

On hauska huomata, 
kun lapsia naurattaa ihan samat jutut kuin itseäni pienenä..

Mies on myös kirjojen ystävä ja 
ammattinsa puolesta lukee erityisesti keittokirjoja.
Hankimme vähän aikaa sitten uuden kirjahyllyn,
joka ei edes riittänyt kaikille miehen ruokaopuksille.


Ja isänpäivänä sai taas yhden uuden aarteen kokoelmaan:


Kirjassa on tosi mahtavia ruokakuvia eli suosittelen, 
vaikka reseptit voivat peruskokkaajalle olla aika haastavia!


Mahtavaa ja kirjojentäyteistä loppuviikkoa juuri Sinulle,

Omenankukka


perjantai 9. marraskuuta 2012

And I am feeling good!




Ihana sää ja perjantai.
Mulla oli eilen jo tosi hyvä fiilis jotenkin kaikesta.
Oon vaan onnellinen tässä ja nyt,
vaikka tulevaisuus on vielä hyvinkin auki.
 
Ehkä se johtuu niistä ihanista ja viisaista naisista,
joiden kanssa olen käynyt syviä ja mielenkiintoisia keskusteluja 
herkullisten lounaiden äärellä tällä viikolla.
Tässä muuten aivan ihana resepti, 
jota on kyllä ahkerasti jaettu Facebookissa. 
Mutta nyt itse testanneena ja 
avokadojen suurena ystävänä voin suositella lämpimästi!
Linkki reseptiin tästä
Voi myös laittaa vähän reilummin valkosipulia ja chiliä,
jos tykkää astetta voimakkaammista mauista..


Yksi syy onnellisuuteen on myös, 
että ihana ja reipas poikamme on huomenna jo 7!
Aika kuluu, mutta on mahtavaa huomata, 
kun lapset ovat päivä päivältä itsenäisempiä ja
oppivat jatkuvasti jotain uutta.
Hauskaa ja välillä pelottavaa on myös miettiä, 
mitä tulevaisuus heidän osaltaan tuo tullessaan.
Poika itse oli ainakin tänä aamuna sitä mieltä, 
että hänestä tulee isona Suomen presidentti!
Tarkoitus oli ilmeisesti tehdä vaikutus pikkusiskoon..

 
Aurinkoista ja energistä viikonloppua juuri Sinulle ja
onnea kaikille ihanille iseille <3

Omenankukka








maanantai 5. marraskuuta 2012

Musiikista ja sen voimasta

Mun uusin lempiartisti on ehdottomasti Jesse Kaikuranta. 
Äänen lisäksi tykkään erityisesti Jessen tavasta tulkita laulujen sanoja ja kertoa niiden tarinaa. 
Voice of Finlandin yksi huikeimpia vetoja oli  mielestäni Jessen ja mikäsenniminytolikaan battle 
tästä Jennin ihanasta laulusta. Vai  mitä sanot?


Musiikki on varmaan aina ollut lähellä mun sydäntä. 
Olin musiikkiluokalla kolmannelta luokalta ysille asti, lauloin kuorossa ja soitin pianoa. 
Musiikilla on mun mielestä mahtava voima lohduttaa ja piristää, kun mieli on maassa. 
Tai antaa energiaa, kun sitä tarvitaan. Musiikki voi myös viedä hetkessä ajasta toiseen..


Esimerkiksi tämä Bob Marleyn biisi vie mut aikaan noin kaksikymmentä vuotta sitten. 
Kun huomisesta ei ollut vielä huolta..

On ollut hauskaa huomata, että musiikillisuus taitaa periytyä lapsille, 
sillä molemmat tykkäävät laulaa ja soitella erilaisia soittimia. 
Ei mitenkään tosissaan vielä, 
mutta aion kyllä kannustaa soittotunneille tai kuoroharrastuksen pariin,
jos yhtään osoittavat kiinnostusta sinne suuntaan.
Pidemmät automatkatkin sujuvat mukavammin yhteislaulun parissa.
Tässä yksi lasten ja minunkin suosikki.


Aurinkoa tänne harmauden keskelle juuri Sinulle,

Omenankukka

keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Strategia uusiksi


Get a haircut and get a real job.. soi päässäni, 
ehkäpä juuri siitä syystä, että kävin tänään kampaajalla. 
Lopputulos on mielestäni ihan onnistunut ja voihan se olla, 
että siisti kuontalo edesauttaa unelmien työn saamisessa.


Olen nyt päättänyt laittaa työnhakustrategiani uusiksi, 
sillä sähköpostilla pommittaminen ja avointen hakemusten täyttäminen 
ei ole tuonut toivottua lopputulosta. 
On siis tartuttava puhelimeen ja 
ryhdyttävä puhelinmyyjäksi.
Kauppatavarana toimin siis minä itse tai
ammattitaitoni, persoonani ja intohimoinen asenteeni
unelmieni työtä kohtaan. Tiedän olevani hyvä rekrytointi, 
mutta nyt täytyy vakuuttaa myös vastapuoli!
Toiseksi olen päättänyt kasvattaa verkostojani netissä entisestään eli 
pyrin kontaktoitumaan minua kiinnostavien yritysten edustajien kanssa. 
Suhteet työelämässä kuten muussakin elämässä ovat kuitenkin tosi tärkeitä ja
mieluiten itsekin palkkaisin henkilön, 
jonka ammattitaitoa ja työasennetta tuntisin itse tai 
suositeltaisiin luotettavalta taholta.

Ja johan nyt on kumma, jos ei ovet ala aukenemaan!

Energistä loppuviikkoa juuri Sinulle,

Omenankukka

perjantai 26. lokakuuta 2012

Friday I'm in love or not?

 
Perjantai ja ensilumi maassa. 
Kaiken pitäisi siis olla paremmin kuin hyvin, mutta tällä hetkellä ei tunnu siltä. 
Työnhaku takkuaa ja tuntuu, että en tee mitään oikein. 
Aamulla sain myös tietää, että rakas ystäväni oli YT-neuvotteluiden tuloksena saanut lähteä työstään. 
En ollut uskoa korviani, sillä hän on tosi taitava työssään. En ymmärrä?
 
On alkanut hirvittää tämä yritys vaihtaa alaa, kun tulee näitä jatkuvia YT-ilmoituksia. 
Ravintola-alalla kuitenkin vielä on töitä ja pakkohan sitä asuntolainaa on lyhentää jollain. 
Jotenkin tuntuu, että unelmatöistä haaveilu on ihan turhaa ja otettava realiteetit käyttöön. 
Unelmistaan ei saisi luopua, tiedän. 
Pitäisi jaksaa uskoa itseensä ja tehdä unelmista totta. 
Mutta miten?


Tähän oloon ei nyt taida auttaa kuin hyvä musiikki, villasukat, kuppi teetä ja jotain hyvää. 
Ehkä se inspiraatio vielä jostain syntyy?!




Joka tapauksessa rentouttavaa viikonloppua juuri Sinulle,

Omenankukka

maanantai 22. lokakuuta 2012

Keltaista, oranssia vai limenvihreää?

 
 Ihanaa, aurinko paistaa taas. 
Mieli on heti virkeämpi ja kaikki tuntuu taas mahdolliselta. 
Ja luonto on tosi kaunis upeissa syksyn väreissä.







Siitä unelmien työpaikasta ei ole kuulunut mitään. Taitaa mennä sivusuun.. 
Ei kuitenkaan auta jäädä laakereille lepäilemään, vaan laittaa uutta matoa koukkuun. 
Pari uutta mielenkiintoista työtä onkin tullut hakuun eli työhakemuksia rustaamaan. 



Valoa ja iloa,

Omenankukka

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Rainy days



Harmaata ja sadetta riittää.. Tällä hetkellä myös henkilökohtaisessa elämässä, sillä olin eilen lenkillä koiran kanssa ja kaaduin sillä seurauksella, että täytyi lähteä Meilahteen kuvattavaksi. Ei kuitenkaan tullut kipsiä, mutta keppien kanssa mennään ainakin jonkun aikaa, auts!


Ja tässä tämä syypää mun kaatumiseen eli 3-vuotias Hulda, joka osaa näyttää näinkin viattomalta, mutta ulkona saa niin sanottuja remmiraivareita ja nykii vetohihnasta huolimatta ihan mahdottomasti aika ajoin. Jos olet katsonut elokuvan Marley and me, muistuttaa se koira todella paljon meidän Huldaa ;o)


Koiran omistaminen on oikeasti ihan mukavaa, paitsi tällaisilla kurakeleillä ja jalkapuolena. Täytyy myös sanoa, että labradorin luonteenlaatu on yllättänyt kovapäisyydellään. Vaikka rodun edustajat yleensä ovat älykkäitä, tarvitsee labradori hyvän peruskoulutuksen ja vahvan johtajan, joka näyttää kaapin paikan. Muutoin on luvassa ongelmia. Me ollaan käyty Huldan kanssa perustottelevaisuuskurssilla sekä yksityisopetuksessa ja vieläkin tuntuu, että töitä riittää.

Lasten syysloma alkaa huomenna ja suunnitelmat ovat edelleen auki. Ruotsinlaivat on täyteen buukattu ja samoin tuntuvat olevan kaikki kivat kylpylät. Vierumäen Scandicissa olisi vielä tilaa, mutta en ole ihan varma kannattaako keppien kanssa juuri sinne lähteä?!

Heittäkäähän ehdotuksia kivoista syyslomaideoista, jookos?

Tässä vielä piristystä harmaaseen päivään!


Aurinkoa loppuviikkoon juuri Sinulle,

Omenankukka

torstai 11. lokakuuta 2012

Tyttöjen päivä

Tämän blogipostauksen omistan valloittavalle, reippaalle ja suloiselle 
5-vuotiaalle tyttärelleni tyttöjen päivän kunniaksi!




Ja lopuksi tytön lempibiisi, jota sängyssään rallattelee ennen nukahtamista <3

 

Mehua ja onnea,

Auringonkukka

keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Varman päälle vai riskillä?

 
Olen nyt kinkkisen paikan edessä. Vaihtoehtoja on kaksi:
 
perushyvä ja varma työ kivalla työnantajalla
 
tai
 
unelmien duuni avoinna, mutta ei varmuutta siihen pääsystä
 
Tohon varmaan työhön pitäisi antaa vastaus pikapuoliin 
ja toinen työ tuli haettavaksi muutama päivä sitten.

Olen ihan kysymysmerkkinä, mitä tehdä?
Mitä sinä tekisit?

Ekassa vaihtoehdossa on kyllä paljon hyviä puolia. Erityisesti tietysti toi varmuus, 
sillä jollain sitä asuntolainaa on lyhennettävä. Työnantaja on myös hyvä, panostaa työntekijöihin sekä heidän kouluttamiseen. Työ itsessään ei tarjoa erityisesti mitään uutta opittavaa. Toka vaihtoehto olisi ihan minun unelmatyö. Työnkuva kuulostaa todella mielenkiintoiselta ja työnantaja olisi erittäin hyvä. Hakijoita on toki varmasti pilvin pimein, mutta silti haluan uskoa, että minulla on mahdollisuuksia saada se työ.

Jos kieltäydyn ekasta vaihtoehdosta ja toka jää vaan unelman asteelle, se toki harmittaisi kovasti. Vielä enemmän harmittaisi, jos vastaan kyllä ekaan vaihtoehtoon ja sitten tulisikin mahdollisuus päästä unelmien duuniin. Mahdollisuus on toki pieni, mutta silti..

Tätä pähkinää on nyt pureskeltava päivä tai kaksi. Kerro ihmeessä, jos keksit hyvän ratkaisun!
 
 

Aurinkoa loppuviikkoon,

Omenankukka


perjantai 5. lokakuuta 2012

Lempijutut

Alkavan viikonlopun kunniaksi fiilistellään hyvän mielen jutuissa. Moko Market pyysi Facebook-sivuillaan fanejaan listaamaan viisi-kymmenen lempijuttua https://www.facebook.com/media/set/?set=a.10151175900059231.472499.241285104230&type=3 Moko Market luo sitten näistä asiakkaidensa lempijutuista myymäläinstallaation. Minä keräsin mun omista lempijutuista seuraavanlaisen kuvakollaasin:
perhe
 
 
 
meri
ruskea labbis

rakkaus

jooga
onni



Paris, Paris <3
elämän pienet kauniit asiat



kylpy kynttilänvalossa




melkein pissat housussa ;o)

Haastan sinut jakamaan kanssani lempiasiasi!

Ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua juuri Sinulle,

Omenankukka

 
Tässä vielä ihana fiilistelybiisi <3
 

keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Viestintää vai hr-osastoa?

Hesarin verkkosivuilla oli tänään juttu selvityksestä http://www.hs.fi/talous/Selvitys+Naiset+vastaavat+enimm%C3%A4kseen+yritysten+viestinn%C3%A4st%C3%A4+miehet+ylimm%C3%A4st%C3%A4+johdosta/a1305603214103, joka osoittaa, että naiset vastaavat yrityksessä lähinnä viestinnästä ja henkilöstöjohtamisesta. Miehet ovat sitten miehittäneet muut tontit ylimmästä johdosta it-toimintoihin ja tuotantoon. Myynnissä naispäättäjiä on vain viidennes?! Ilahduttavaa ravintola-alan edustajana oli huomata, että majoitus-ravitsemisala on ainoa, jossa päättäjistä puolet on naisia.
 
En ole koskaan pitänyt itseäni feministinä ja uskon edelleen vahvasti siihen, että pätevin ja sopivin ihminen sukupuolesta huolimatta tulisi palkata kulloinkin avoinna oleviin työtehtäviin. Tästä huolimatta haluan toki, että tasa-arvo toteutuisi työpaikoilla ja samasta työstä saa samaa palkkaa edelleenkin sukupuolesta huolimatta.
 
Naisten eteneminen yritysten ylimpään johtoon hidastuu tai vaikeutuu varmasti perheen perustamisen myötä. Voin ainakin omalta kohdalta todeta, että vastuullisen työn ja pikkulapsiarjen yhdistäminen on haastavaa, muttei toki mahdotonta. Se tietysti harmittaa, että elämän kannalta arvokkaiden, kotona pienten lasten kanssa vietettyjen vuosien jälkeen, ei nainen työmaailmassa ole enää sitä kuuminta hottia. Ikäänkuin fiksu ja pätevä tyyppi muutaman kotivuoden jälkeen muuttuisi aivottomaksi ja mitäänosaamattomaksi henkilöksi. Paitsi, jos on onnistunut vääntämään väitöskirjan imetyksen ohessa.. Muistan jokunen aika sitten lukeneeni tutkimuksesta, jossa todettiin, että pienten lasten äidit ovat tehokkaimpia työntekijöitä. Työt on pakko tehdä klo 16 mennessä, että ennättää hakea lapsukaiset tarhasta. Kyllähän äitiys myös opettaa tehokkaaksi sekä hallitsemaan kaaosta ja tuhatta asiaa yhtä aikaa.
 
Millainen sinusta on hyvä pomo ja onko meistä naisista siihen?
 
Kommentoi ja jaa kokemuksia hyvistä pomoista, naisista tai miehistä!
 
Aurinkoa,
 
Omenankukka